Suomilotto ja loton historiaa

Loton historiaa

Loton juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Erilaisia numeroon perustuvia onnenpelejä on pelattu kautta vuosisatojen. Varhaisimmat löydetyt lottokupongit ajoittuvat Han-Dynastian aikaan vuosien 205 ja 187 väliin ennen ajanlaskun alkua. Oletettavasti lottoa ja kenoa käytettiin tuolloin Kiinan muurin rakentamisen rahoittamiseen ja myös sotaväen ylläpitämiseen.

Euroopassa ensimmäiset arpapelit järjestettiin Rooman vallan aikaan, vaikkakin niitä tuolloin vielä pidettiin lähinnä päivällisjuhlien ja muiden kekkereiden harmittomana ajanvietteenä. Palkinnot olivat yleisesti rahan sijaan esineitä, kuten arvokkaita aterimia tai koriste-esineitä. Poikkeuksena nykyaikaiseen lottoon, jokainen kuponki voitti tuolloin jotain. Myöhemmin keisari Augustuksen aikaan, lottoarvontoja alettiin järjestää valtion toimesta, jotta Rooman kaupunkia saatiin korjattua.

Keskiajalla lotto alkoi yleistyä Euroopassa, jossa eri valtiot ottivat yleisen kansanloton käyttöön yhdeksi julkiseksi rahoitusmuodoksi. Italiaa pidetään nykyaikaisen loton syntysijana. Vuonna 1449 tammikuussa, Milanossa järjestettiin Italian ensimmäinen virallinen lottoarvonta.

Hitaan alun jälkeen, Genovan kaupunki otti loton omakseen, jossa siitä tuli supersuosittu ajanviete kaupunkilaisten keskuudessa. Alussa arvuuteltiin kaupunginvaltuuston kaksi kertaa vuodessa järjestettyjen vaalien lopputuloksia. Ihmisten halutessa pelata yhä useammin, lotto muutettiin lopulta viikoittaiseksi numeroarvonnaksi ja näin moderni lotto syntyi.

Suomilotto

Lottoarvonnat:Article 1 alkoivat Suomessa 1970-luvun alussa. Ensimmäinen lottoarvonta lähetettiin suorana televisiossa tammikuussa 1971. Arvonta herätti heti suuren kiinnostuksen ja siitä muodostui pian suomalaisten perheiden yhteinen viikonlopun ajanviete. Loton pelaamisesta on sittemmin tullut pysyvä osa kansallista identiteettiä. Sanonta, ”On kuin lottovoitto syntyä Suomeen”, myötäilee loton ja arpapelien suosiota.

Alussa Lottoa saattoi pelata vain manuaalisesti kupongeilla, joita sai täyttää ja ostaa Veikkauksen toimipisteistä ja kioskeilta. Tästä syystä lottokuponki piti jättää hyvissä ajoin, jotta se ehti lauantain suoraan arvontaan. 1990-luvulla, teknologian kehittyessä, kupongin saattoi jättää 45 minuuttia ennen arvonnan alkua. Nykyään kupongin voi jättää vielä 25 minuuttia ennen arvonnan alkua, joka tapahtuu klo 22:10. Nykyään voitot saa suoraan omalle pankki-tilille. Ainoastaan suurvoitot tulee edelleen lunastaa Veikkauksen pääkonttorilla.

Vuonna 1997, IT-huuman kuumimpien vuosien alkaessa, Veikkauksen sivut mahdollistivat Loton pelaamisen ensi kertaa myös netin kautta. Nettilotto:Page 2 oli jotain uutta ja mullistavaa, joka otettiin innolla vastaan. Tämä enteili myös nettikasinoiden tulevaa suosiota. Älypuhelinten esiintulon myötä Lottoa on voinut pelata myös tekstiviestillä jo vuodesta 2005 alkaen.

Lottoamisen tilastoja

Jopa 70 % aikuisista suomalaisista pelaa tai on pelannut Lottoa jossain vaiheessa elämäänsä. Loton liikevaihto on parhaimmillaan yltänyt yli 500 miljoonaan euroon. Viime vuosina Lottoon käytetty rahamäärä on laskenut huomattavasti Veikkauksen vaihtoehtoisten pelimuotojen, kuten urheiluvedonlyönnin ja nettikasinon:Page 3 korvatessa menetettyjä miljoonia.

Lottoamisen hieman hiipuessa, Veikkauksella menee silti paremmin kuin koskaan. Vuonna 2016, yhtiö kirjasi koko historiansa parhaan tuloksen – 423,5 miljoonaa euroa tuloa 809,4 miljoonaan euron liikevaihdosta. Viimeistään ennätyspottien kohdalla, koskaan lottoa pelaamaton kaikkein varovaisinkin rahankäyttäjä saattaa ostaa rivin tai kaksi suuren voiton toivossa.

Loton päävoitot ovat kasvaneet vuosikymmenestä toiseen. 70-luvulla keskimääräinen päävoitto oli vain vaivaiset 70 000 euroa nykyrahassa mitattuna. 80-luvulla pottien keskikoko kasvoi 165 000 euroon – poikkeuksena 2,5 miljoonan euron ennätyspotti. 90-luvulla pääpotit pyörivät 500 000 euron tuntumassa. Vasta 2000-luvulla miljoonapotit alkoivat olla viikoittaista arkea. Suurin voitto 2000-luvulla oli 7,3 miljoonaa euroa. Vasta 2010-luvulla rikottiin kymmenen miljoonan euron lottopotin maaginen raja.

Suomiloton tilastoja

  • Vuonna 2017 suomalaiset lottosivat 380 miljoonalla eurolla.
  • Miehet lottoavat naisia enemmän. Samoin ikäihmiset lottoavat nuoria enemmän.
  • Loton myynnin piikki ajoittuu perjantaille ja lauantaille, jolloin kupongeista myydään reilusti yli puolet.
  • Tilastojen valossa kaikkein yleisimmin arvottu numero on 36. Yhdeksän muuta yleisintä arvottua numeroa viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta järjestyksessä ovat: 3, 6, 20, 16, 26, 1, 7, 25, 5
  • Suosituin lottorivi tällä hetkellä on jostain syystä 3, 9, 15, 21, 27, 33 ja 39. Peräti 4000 ihmistä lottoaa tämän viikoittain. Toisella sijalla 3000 pelaajaa veikkaa viikoittain ei-kovin omaperäisen rivin yhdestä seitsemään. Kovin järkevää tämä ei ole, sillä historian suurinkin potti nettoaisi jokaiselle voittajalle vain reilut 4600 euroa.
  • Lottoon käytetään vuosittain eniten asukasta kohden Lapissa (123 euroa), Kanta-Hämeessä (114 euroa) ja Kymenlaaksossa (112 euroa). Keskimäärin suomalainen lottoaa 87 eurolla vuodessa.
  • Pelaajamäärissä mitattuna Loton jälkeen suosituin rahapeli on Eurojackpot
  • MTV3-kanavalla suorana lähetettävää lottoarvontaa seuraa keskimäärin 500 000 katsojaa.
  • Suurin voittopotti on vuodelta 2015. 13,9 miljoonan euron potti oli pelattu tuplana, kokonaisvoiton näin nousten 27,8 miljoonaan euroon. Voitto jaettiin kymmenen eri henkilön kesken eri paikkakunnilta.
  • Nettiloton suosion kasvusta huolimatta, edelleen kaksi kolmasosaa kaikista veikatuista riveistä jätetään perinteisellä kupongilla. Nuoret, nettiin tottuneet kasinopelaajat lottoavat lähes tyystin Veikkauksen digitaalisten palveluiden kautta.

Lottomiljonäärit kautta aikojen

Lottopotit ovat nousseet vuodesta toiseen yhä suurimmiksi. Tuplausjärjestelmä (nyk. Plussaus) on mahdollistanut pottien tuplaamisen. Jo heti ensimmäisellä loton kierroksella koskaan, 3.1.1971 osuttiin päävoittoon. Tuolloin ylivieskalainen myyjätär Sanni Mielonen nappasi itselleen 343 825 markkaa (noin 472 000 euroa nykyrahassa).

Ensimmäistä suomalaista lottomiljonääriä juhlittiin kierroksella 23, vuonna 1973. Hilkka Pylkkö osui pääpottiin ja voitti reilut miljoona markkaa (noin 1,37 miljoonaa euroa nykyrahassa). Pylköstä tuli tuolloin hetkeksi jopa pieni julkkis, sillä kaikki halusivat haastatella historiallista voittajaa. Voittorahoillaan hän osti itselleen hulppean 300 neliön talon.

Lottomiljonäärit Suomessa eroavat selkeästi ulkomaisista ja jenkkiläisistä voittajista. Siinä kun jenkkivoittaja pistää elämän heti risaiseksi, suomalainen lottomiljonääri harvoin lopettaa työtään. Yleensä velat maksetaan ensin pois, uusi asunto ja auto saatetaan ostaa ja käydään matkustamassa. Muuten miljoonat pistetään yleensä visusti talteen ja pyritään pitämään matalaa profiilia, etteivät kateelliset pääse vihille suurista rahoista.

Yllättävä rahavoitto voi myös normaaliin elämään tottuneelle olla ahdistava paikka. Vertaistukea saa kuitenkin jännällä tavalla, jonkalaista ei taida muualta maailmasta löytyä. Veikkaus nimittäin järjestää lottovoittajille vuosittaiset salaiset illanistujaiset, jossa vähintään 500 000 euroa voittaneet voivat kohdata ja keskustella vapaasti.

Lottovoittajien kokoontumisessa on tapana vaihtaa vinkkejä, miten ylimääräiset rahat kannattaa sijoittaa tai muuten vain antaa puitteet, jossa on helppo puhua voitostaan seurassa, joka jakaa saman ainutlaatuisen kokemuksen. Usein lottomiljonäärit pitävät yhteyksiä yllä tätä kautta tutustumiinsa voittajiin ja perheisiin. Kutsu näihin Veikkauksen salaisiin lottoistuntoihin annetaan vain edellisen vuoden suurvoittajille. Tästäkin syystä ne ovat erittäin suosittuja kokoontumisia. Keskimäärin noin 20 henkilöä osallistuu kekkereihin, jotka järjestetään joka vuosi tarkoin varjellusti, aina eri paikassa.

Veikkaus tukee suomalaista yhteiskuntaa

Valtion omistamalla Veikkauksella on käytännössä monopoliasema kotimaisissa rahapeleissä. Toki netin kautta voi pelata ympäri maailman eri nettikasinoissa tai ruotsinlaivoilla pääsee kansainväliseen tunnelmaan, mutta muuten kotimaassa vaihtoehdot ovat rajatut.

Hyvänä puolena valtion omistajuus tarkoittaa, että pelaamisesta saaduista varoista osa voidaan käyttää yleishyödyllisiin kohteisiin. Näin hävitessäänkin, suomalainen rahapelien pelaaja voi lohduttautua ajatuksella, että osa tuotoista käytetään tarpeellisiin kohteisiin.

Erilaisia avustuskohteita on tuhansittain eri puolella Suomea. Yleisiä kohteita ovat esimerkiksi terveyttä edistävät järjestöt, nuorten ja lasten urheiluseurat ja -toiminta, yksilöurheilu, vapaaehtoistoiminta, kriisiavustus hätätilanteissa, tieteen edistäminen ja monimuotoiset kulttuuriprojektit taidenäyttelyistä musiikkifestivaaleihin. Avustuksia voi hakea suoraan ja niiden myöntämisestä päättävät eri ministeriöt: opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Vuosittain Veikkauksen kautta jaetaan yli miljardi euroa eri kohteisiin. Alla on lueteltu aloja, joita Veikkaus tukee rahallisesti ja niille annettuja vuosittaisia rahamääriä.

  • Sosiaali- ja terveysjärjestöt: 342 miljoonaa euroa
  • Kulttuuri ja taide: 238 miljoonaa euroa
  • Liikunta: 158 miljoonaa euroa
  • Tiede: 106 miljoonaa euroa
  • Veteraanit ja sotavammakorvaukset: 110 miljoonaa euroa
  • Nuorisotyö: 55 miljoonaa euroa
  • Hevosurheilu: 40 miljoonaa euroa

Veikkauksen avustuskohteita

Veikkauksella on tuhansia eri avustuskohteita ympäri Suomea. Alla on lueteltu yleisiä kohteita, liittoja ja organisaatioita, joiden toimintaa ylläpidetään osittain tai kokonaan Veikkaukselta saatujen varojen turvin.

Kriisikohteet ja yleinen auttaminen

  • Suomen Punainen Risti
  • Suomen Mielenterveysseura
  • Ensi- ja turvakotien liitto

Hevosurheilu ja hevosten kasvatus

  • Suomen Ratsastajainliitto
  • Raviradat
  • Suomen Hippos

Seniorikansalaiset

  • Eläkkeensaajien Keskusliitto
  • Vanhustyön keskusliitto

Lapset, lapsiperheet ja nuorisotyö

  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto
  • Pelastakaa Lapset
  • Aseman lapset
  • Ensi- ja turvakotien liitto

Liikunta ja urheilu

  • Urheilijaeläkkeet
  • Eri lajien MM-kisat
  • Urheilukenttien ja areenoiden kunnostaminen

Mielenterveystyö, päihde- ja riippuvuusongelmien hoito

  • A-klinikkasäätiö
  • Mielenterveyden keskusliitto
  • Sininauhaliitto

Sairaus- ja vammaistyö

  • Allergia- ja astmaliitto
  • Suomen sydänliitto
  • Diabetesliitto
  • Kehitysvammaisten palvelusäätiö

Terveyden ja hyvien elintapojen edistäminen

  • Marttaliitto
  • Y-säätiö
  • Kuntoutussäätiö

Tiede

  • Tutkimusinstituutit ja akatemia
  • Tieteelliset yhdistykset ja harrastajakerhot
  • Tieteelliset julkaisut ja tiedekirjastot
  • Kansainvälinen tiedeyhteistyö

Taide ja kulttuuri

  • Kulttuurivienti ulkomaille
  • Kotimainen elokuva
  • Kotimainen kirjallisuus
  • Kotimainen musiikki
  • Kirjastojen ja museoiden toiminta
  • Lastenkulttuuri
  • Festivaalit ja tapahtumat

Työllisyyden edistäminen

  • Työttömien toimintakeskukset
  • Nuorten työllistymistä edistävät projektit
  • Vates
  • Sotek